Asun Seinäjoella ja perheeseeni kuuluu luokanopettajana toimiva avopuoliso ja alakouluikäinen poika. Olen 44-vuotias ja työskentelen työnjohtajana ja projektinhoitajana kiinteistötekniikka- alan yrityksessä. Koulutukseltani olen ylioppilas ja olen suorittanut parikin ammatillista tutkintoa. 

Seinäjoen kaupunginvaltuustossa on nyt menossa kolmas kauteni ja olen kaupunginhallituksen jäsen. Valtuutetun toimia hoidan myös Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustossa ja maakuntavaltuustossa. Lisäksi olen Seinäjoen Elävän musiikin yhdistyksen (Selmu) hallituksen jäsen. 

Poliittinen kotini on Vasemmistoliitto ja toimin Pohjanmaan Vasemmiston piirin puheenjohtaja. 

Yhteiskunnallisten asioiden seuraamisen olen aloittanut jo varhaisnuoruudessa. Kotiin tuli sanomalehtiä, joten aamunlehden lukemisesta syntyi jo silloin rutiini, joka jatkuu edelleen. Tosin paperinen lehti on yhä useammin digimuodossa. Mieleen on jäänyt mielenkiintoiset yhteiskunnalliset keskustelut, joita ala-asteella koulussa opettajan johdolla käytiin. Persianlahden sota, Neuvostoliiton hajoaminen ja Suomen lama kirvoitti paljon keskustelua, ihmettelyä ja jopa pelkoa meissä varhaisteineissä. 

Politiikkaan ja vaikuttamiseen olen lähtenyt mukaan vasta aikuisena. Puolueen valitseminen tuntui aluksi vaikealta, mutta ajatusten kokoamisen jälkeen valinta olikin yllättävän helppo. Vasemmistoliitossa politiikan keskiössä ovat itsellenikin tärkeät asiat; sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, ilmastonmuutoksen torjunta, ihmisoikeudet ja työ- ja elinkeinoelämän kysymykset. 

Politiikassa haluan toimia heikomman puolella. Nykyisen mallinen kilpailuyhteiskunta on ajautunut tilanteeseen, jossa inhimillisyys on jäänyt rahan ja vallan tavoittelun jalkoihin. Suomi tarvitsee päätöksiä, jossa huomion keskipisteessä on ihminen. Ihminen ei ole taloutta varten, vaan talous on ihmistä varten.